Villisika - Sus scrofa Villisika - Sus scrofa
Villisika eli metsäkarju on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji.
Se on ueimpien kesyjen sikojen kantamuoto.
Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke.
Laji on osoittautunut hyvin sopeutumiskykyiseksi.
Suomeen villisika on levinnyt Kaakkois-Suomen kautta lähinnä v. 1950 jälkeen.
Se ei ole vieraslaji, koska sitä esiintyi Suomessa tuhansia vuosia sitten.
Korkeus: 63 - 120 cm (täysikasvuinen, hartiakorkeus).
Paino karjuilla 50-200 kg, emakoilla 35-150 kg.
Karjuilla kulmahampaat kasvavat läpi elämän.
Ne käyristyvät ylössuuntautuviksi torahampaiksi.
Villisika on elinvoimainen eli ei uhanalainen.
Sitä myös tarhataan Suomessa jonkin verran.
Kantoaika: 120 päivää. Porsaita syntyy yleensä 6-10 kpl.
Villisika on kaikkiruokainen. mutta syö enemmän kasvi- kuin eläinravintoa.
Eläinravinto koostuu hyönteisistä, madoista, pikkunisäkkäistä ja haaskoista.
Siat voivat tonkia juurikas- ja perunapeltoja.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa on 1100-1750 villisikaa.
Naarasta, jolla on saman vuoden porsaat ei saa tappaa 1.3.-31.7.
Muutoin metsästysaika on 1.8.2021 - 31.7.2022 koko maassa.
Saaliista täytyy tehdä lakisääteinen saalisilmoitus.
Lisätietoja Villisiasta