Yläkuvassa urosmetso eli Metsokukko,
alakuvassa naarasmetso eli Koppelo.
Metso on suurin metsäkanalintu Suomessa.
Pituus on 54-90 cm ja siipien kärkiväli 87-125 cm.
Paino on keskimäärin 4 kg (vanha koiras), vanha Koppelo 1,9 kg.
Naaras eli Koppelo on palon pienempi ja väri vaalean-ruskeankirjava.
Pesimäkauden ulkopuolella koiraat liikkuvat ryhminä, samoin naaraat.
Metsokukko on synkänvärinen, harmaa, musta ja ruskea.
Koppelo ja naarasteeri muistuttavat paljolti toisiaan.
Koppelon selkein tuntomerkki on sen pyöreäpäinen pyrstö.
Pesä on syvennys pienen puun tai pensaan alla tai varvikossa.
Munii huhti-toukokuussa 6-8 munaa.
Vain naaras hautoo, haudonta-aika 24-29 vrk.
Poikaset osaavat auttavasti lentää 24-29 vrk:n kuluttua.
Lentoonlähtö on rymistelevä.
Esiintyy koko maassa havumetsäisillä alueilla.
Elinympäristö koiraalla talvella mäntyrämeet ja -kankaat,
kesällä tuoreet kuusivaltaiset metsät ja korvet.
Naaraalla mäntyvaltaiset kankaat, sekametsät ja rämeet.
Metso kaivautuu kovalla pakkasella kieppiin suojaan kylmältä ja pedoilta.
Supikoira on paha Metson poikasten ja munien tuhoaja.
Soidinaika huhtikuussa.
Näyttävä ryhmäsoidin, johon vain muutama kukko osallistuu.
Soidinääni käsittää kolme osaa: näppäilyn, hiomisen ja kulauksen.
Koppelo eli naarasmetso valitsee itselleen parittelukumppanin
soidintelevien metsojen joukosta.
Soitimen jälkeen metsokukkojen kuolleisuus on suurimmillaan.
Soidin vie paljon energiaa ja alkanut sulkasato heikentää lentokykyä.
Pesä maassa, usein hakkuuaukoissa.
Munia 6-9. Vain naaras hoitaa poikueen.
Ravintona kesällä ruohokasvit, marjat, vilja, siemenet, haavanlehdet
ja hyönteisravinto poikasilla, talvella männynneulaset.
Soidinpaikat ovat pysyviä, joiden säilyminen on lajille tärkeää.
Arvokas riistalintu.
Metsokanta on noin 750 000 lintua.
Metso on Keski-Suomen maakuntalintu.
Metsästysaika Pohjanmaan maakunnissa 10.9.2021 - 10.11.2021
Lisätietoja Metsosta